Järjestimme isännöitsijöille suunnatun koulutuksen, jonka tarkoituksena oli vahvistaa väestönsuojien käyttöön, tarkastuksiin, huoltoon ja saneerauksiin liittyvää osaamista. Koulutus pohjautui sisäministeriön selvitystyöhön väestönsuojien nykytilasta ja poikkeamiin valtioneuvoston asetuksen 409/2011 vaatimuksiin.
Edellä mainittujen lisäksi isännöitsijöiltä, viranomaisilta ja palveluntarjoajilta saaduista kokemuksista, jotka nostavat esiin alan laatuongelmia ja osaamistarpeiden kehittämisestä.
Tässä tiivis kooste koulutuksemme sisällöstä. Näet webinaarin myös alta:
Väestönsuojien käyttöönotto ja käyttövalmius
Kävimme läpi väestönsuojien roolin osana osana maanpuolustusta sekä sitä, mitä velvollisuuksia suojan haltijalla ja käyttäjällä on. Korostimme käyttöönottovalmiuden varmistamista ja sitä, miten eri suojatyypit, – kuten kalliosuojat ja talosuojat – eroavat vaatimuksiltaan.
Väestönsuojien kunnossapito ja määräaikaistarkastus
Koulutuksessa käytiin kattavasti läpi väestönsuojien kunnossapidon ja määräaikaistarkastusten (toimintakunnontarkastus) vastuunjako. Taloyhtiön ja isännöitsijän tehtävänä on huolehtia siitä, että väestönsuojalle laaditaan kunnossapito-ohjelma ja että toimintakunnontarkastukset- ja huollot tilataan asianmukaisesti. Käytännön toimenpiteistä vastaa tarkastus- ja huoltoliike, joiden tulee myös dokumentoida kaikki tehdyt tarkastukset ja huollot asianmukaisesti.
Laitevalmistajalla on puolestaan velvollisuus antaa selkeät huolto- ja käyttöohjeet, joita huollossa tulee noudattaa. Koulutuksessa painotettiin erityisesti dokumentoinnin merkitystä: ilman kirjattua kunnossapito-ohjelmaa ja huoltopäiväkirjaa huoltotoimenpiteiden toteutumista ei voida osoittaa – eikä suojan toimintakuntoa varmistaa, sama pätee myös tarkastustyöhön.
Väestönsuojien tarkastusten yleiset ongelmat
Koulutuksessa esittelimme Sisäministeriön tuoreen selvityksen, joka nosti esiin merkittäviä puutteita väestönsuojien tarkastusten laadussa. Selvityksen mukaan tarkastuksia tekevien henkilöiden tiedot, taidot ja motivaatio vaihtelevat huomattavasti, ja monilta puuttuu koulutus kokonaan tai vaadittava sertifikaatti.
Ongelmaksi on muodostunut myös se, että monet palveluntarjoajat nojaavat omiin sisäisiin koulutuksiinsa, jotka eivät perustu virallisiin ohjeistuksiin tai lainsäädäntöön. Lisäksi tarkastusten sisältö on usein liian kapea: niissä keskitytään virheellisesti pelkkiin tiiveyskokeisiin, vaikka väestönsuojan toimintakunnon arviointi edellyttää huomattavasti laajempaa tarkastelua.
Koulutuksen aikana painotimme vahvasti sitä, että väestönsuojien tarkastukset tulee tilata ainoastaan henkilöiltä, joilla on Pelastusopiston koulutus ja virallinen sertifiointi. Näin varmistetaan sekä tarkastustyön laatu että suojan todennettu käyttökelpoisuus.
Passiivitoistin ja viestintävalmius
- Koulutuksessa perehdyimme tarkasti passiivitoistimen rooliin osana väestönsuojan viestintävalmiutta. Passiivitoistin on laite, joka mahdollistaa matkapuhelinten toiminnan väestönsuojan sisällä silloinkin, kun sähköverkkoa ei ole käytettävissä – eli juuri niissä tilanteissa, jolloin yhteyksien toimivuus on kriittistä ja haavoittuvaa.
- Kävimme läpi toistimen tekniset vaatimukset ja oikeaoppisen asennuksen vaiheet. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että asennus tehdään sisäasiainministeriön muistion (SM 506/2011) muistion mukaisesti, jotta laite täyttää sille asetetut turvallisuus- ja toimivuusvaatimukset. Passiivitoistin ei vaadi ulkoista virtaa ja toimii luotettavasti myös väestönsuojan ollessa sulkutilassa.
Väestönsuojien saneeraukset ja tarjouspyynnöt
Koulutuksessa käsiteltiin saneerauksen vaiheet:
- Kuntotutkimus ja tarveharkinta
- Hankesuunnittelu ja tarjouspyyntö
- Kilpailutus ja urakoitsijan valinta
- Toteutus ja dokumentointi
Korostimme, että saneeraustöitä suunniteltaessa ja kilpailutettaessa on tärkeää hyödyntää osaavaa ja sertifioitua väestönsuojien tarkastajaa, joka tuntee lainsäädännön ja tekniset vaatimukset.
Erityismateriaalit ja vastuullisuus
Koulutuksessa muistutimme, että erityissuodattimien hävittäminen on tärkeä osa väestönsuojien turvallista ylläpitoa. Vanhat suodattimet voivat sisältää haitallisia aineita, kuten asbestia tai kromitrioksidia (CrO₃), jotka ovat terveydelle ja ympäristölle vaarallisia. Tämän vuoksi ne on aina käsiteltävä ja hävitettävä ongelmajätteenä asianmukaisia menetelmiä noudattaen.
Korostimme myös tilaajan vastuuta: jokaiselta urakoitsijalta tulee vaatia kirjallinen hävitystodistus tai kuitti, jolla voidaan varmistaa, että jätteet on käsitelty lain edellyttämällä tavalla.
Muita keskeisiä muistettavia ja koulutuksessa läpikäymiämme asioita
- Väestönsuojan laitteiden käyttöikä voi olla jopa 50 vuotta, kun huolto-ohjeita noudatetaan.
- Vuosihuolto ulotetaan koko suojalaitteistoon, ei vain osaan järjestelmistä.
- Kunnossapito-ohjelma ja huoltopäiväkirja ovat suojan elinkaaren kannalta olennaisia.
- Ilmanvaihtolaitteiston saneerauksessa tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Koulutus ja sertifiointi
Koulutuksessa käytiin läpi tarkastajien kelpoisuudet:
- Pelastusopiston väestönsuojien tarkastajakoulutus
- Eurofins Expert Services Oy:n henkilösertifikaatti
- Sertifikaatit ovat haettavissa: sertifikaattihaku.fi
Tavoitteemme tällä koulutuksella oli tarjota isännöitsijöille ajankohtainen, selkeä ja käytännönläheinen kokonaiskuva väestönsuojien vastuista, tarkastamisesta ja ylläpidosta.
Toivomme UPTP:llä, että tämä osaaminen tukee turvallisempaa ja suunnitelmallisempaa kiinteistönhoitoa myös poikkeusolojen varalta.
